Monialainen oppiminen peruskoulun yläluokilla on haaste koulun toimintakulttuurille ja opettajille. Erityisesti aineenopettajille suunnatussa Pelissä yhteinen kaupunki! -koulutusohjelmassa lähdettiin tutkimaan lähiympäristön mahdollisuuksia monialaisessa oppimisessa.
Oppimiskokonaisuuden lähtökohtana oli nuorten elinympäristö, ja sen teemoja olivat kaupunkisuunnittelu, osallisuus ja kestävä hyvinvointi kaupungissa. Koulutuksia toteutettiin seitsemällä paikkakunnalla yhteistyössä kunnan kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tavoitteena oli luoda hyviä kontakteja ja konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia toimijoiden välille.
Koulutusta toteutettiin seitsemällä paikkakunnalla vuosina 2016 ja 2017 Opetushallituksen rahoituksella.
Pohjois-Tapiolan lukiossa kokeiltiin uutena teemakurssina Kaupunki pelissä! -nimellä kolmen opettajan ja kymmenen opiskelijan voimin tutustua kaupunkisuunnitteluun ja kaavoituksen saloihin. Kurssin aluksi pidimme Pelissä yhteinen kaupunki! -menetelmällä työpajan, jota opiskelijat pitivät hauskana ja uutena kokemuksena. Peli mahdollisti luovan toiminnan kesken opiskeluntäyteisen päivän ja siinä oli paljon toteutusmahdollisuuksia. Monipuoliset rakentamispalikat sekä tussit mahdollistivat vapaat kädet suunnitteluun, ja tähän vapauden tuomaan innovatiivisuuden toteuttamismahdollisuuteen opettajat pelin seuraajina kiinnittivät huomiota. Opiskelijoiden rakennelmat olivat mielikuvituksellisempia kuin opettajien vastaavat!
Opiskelijat kokivat, että peliin voisi lisätä muunneltavuutta, esimerkiksi asuntojen kokoa muuttamalla ja siten, että pelissä olisi mukana palikoita omille ympäristöelementeille, kuten puille ja vesistöille.
Kaupunkipeli oli hieno kokemus, sopi loistavasti kurssiimme sekä teemoihimme. Jatkoimme kurssilla muun muassa työpajalla Espoon kaupunginmuseossa, jossa teimme kaupunkisuunnittelua 1950-luvun karttapohjilla. Lisäksi tutustuimme Tapiolan historiaan opastetun kävelyn aikana ja käytimme 3dBearin AR-appia simuloituun maisemasuunnitteluun. Sopivasti Asuntomessut olivat kurssin aikana, jossa vierailimme, sekä vastavalmistuneessa Amos Rexissä ja Graffiti-näyttelyssä Helsingin keskustassa. Kaavoittamisesta ja poliittisesta vaikuttamisesta haimme oppia Espoon kaupungin virkamiehiltä ja päättäjiltä.
Lahdessa Pelissä yhteinen kaupunki-koulutus innosti opettajia perehtymään kaupunkisuunnitteluun ja lähiympäristöön ilmiöinä. Yhteistyö kaupunkisuunnittelun ja ympäristökehitysyksikön kanssa koettiin niin mielekkääksi, että sitä päätettiin jatkaa Lähiympäristö ja osallisuus -oppimispolku -hankkeen muodossa. Hanke alkoi syksyllä 2017 ja jatkui 2019 elokuuhun saakka. Hankkeessa luotiin pedagogisia malleja, joissa lapset ja nuoret tutustuivat kotikaupunkiinsa ja lähiympäristöönsä osallistuen ja vaikuttaen sekä testattiin yhteistyömuotoja osallistavan kaupunkisuunnittelun ja -kehityksen edistämiseksi.
Lukuvuonna 2017 -18 työryhmään kuului 23 opettajaa seitsemästä koulusta, Liikkuva koulu – yhteyshenkilö sekä ympäristökasvattaja ja ympäristöneuvontapäällikkö ympäristökehitysyksiköstä. Työryhmä kokoontui suunnittelutyöpajoissa, joissa ideoitiin monialaisia oppimiskokonaisuuksia, kuultiin kaupunkisuunnittelijoita ja saatiin koulutusta Maptionnaire-paikkatietosovelluksen ja Seppo-oppimispelialustan käyttöön sekä arkkitehtuurikasvatuksen hyödyntämiseen. Jokaisessa hankkeessa mukana olevassa koulussa suunniteltiin ja toteutettiin kestävää liikkumista käsittelevä monialainen oppimiskokonaisuusprojekti. Toteutuksissa opeteltiin polkupyöräilytaitoja Liikenneturvan taitorataa hyödyntäen, kierrettiin kävellen lähiympäristössä suorittamassa pelinomaisia ideointi-, tutkimus- ja pohdintatehtäviä, kehitettiin välituntialueiden viihtyisyyttä, opittiin biologiaa ja historiaa oman koulumatkan viitekehyksessä ja suunniteltiin lukion opetustarjottimelle projektikurssi ”Osana ja osallisena omassa lähiympäristössä”, jossa tarkastellaan rakennettuja ja luonnonympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden, estetiikan, yhdyskuntasuunnittelun, arkkitehtuurin, ekologian ja kestävän kehityksen kannalta.
Yhteistyö sivistyksen palvelualueen kanssa johti lähiympäristö -ilmiön laajempaan käsittelyyn Lahden peruskouluissa. Lukuvuonna 2018 -19 Lahden koko perusopetuksen monialainen oppimiskokonaisuus on Luonnollisesti liikkeessä.
Luonnollisesti liikkeessä -kokonaisuuden sisältö koostuu kolmesta teemasta:
– Lahti liikkeessä – turvallinen ja kestävä liikkuminen
– Lähellä Lahdessa – oman asuinalueen viihtyvyys, kokemukset ja osallistuminen
– Luonnossa Lahdessa – monimuotoisuus ja ihmisen hyvinvointi ympäristökaupungissa
Hankekouluissa testattuja malleja jaetaan peda.net-sivuston kautta kaikkien koulujen hyödynnettäväksi ja lukuvuonna 2018 -19 kestävän liikkumisen teemasta toteutettavat projektit kootaan Lahden koulujen liikkumisohjelman kehitystyössä hyödynnettäväksi aineistoksi. Tavoitteena on lähivuosina käynnistää kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja lasten ja nuorten liikkumista edistävä ohjelma, jossa kaikille peruskoulun vuosiluokille tarjotaan innostava ja kannustava toimintapaketti arjen taitojen ja kestävän elämäntavan oppimiseen.
”Meidän monialaisen oppimiskokonaisuudentiimillä on innostusta ja eteenpäinmenoa, suunnitellaan jo tulevaa vuotta”, kertoo keravalaisen Sompion koulun Merja Juhala. Juhala kollegoineen osallistui Pelissä yhteinen kaupunki –koulutukseen ja hyödynsi sen oppeja oppimiskokonaisuudessa.
Koulutuksesta tuli myös kimmoke yhteistyöhön kaupungin kanssa. Yhteistyö kaupunkisuunnittelun, Keravan museon ja kaupungin tiedottajan kanssa johti siihen, että oppilaat saivat osallistua uuden asuinalueen tiennimistön kehittämiseen. ”Yhteistyö oli erittäin hyvää”, kehuu Juhala. Nimistön kehittäminen sopi loistavasti monialaisen oppimiskokonaisuuden teemaan Kerava ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
Kokonaisuus toteutettiin monipuolisesti hyödyntäen mm. Seppo-peliä, paikallishistorian tutkimista ja roolipelejä hyödyntäen. ”Kaikki oppiaineet tulivat katettua”, kertoo Juhala. Kokonaisuus huipentui oppilaitten järjestämiin messuihin.
550 oppilaan näkemys korsolaisesta identiteetistä – siinä Vantaalla sijaitsevan Korson koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden saldo. Luokkatasoittain käsiteltiin aiheita ”minä korsolaisena”, Korson historia, paikallinen luonto ja kulttuuri-identiteetti. Neljän teemapäivän aikana mm. suunnistettiin kotikulmilla QR-koodien avulla, haastateltiin eri ikäisiä korsolaisia, tutkittiin tavallista korsolaista ruokaa ja suunniteltiin roskiksia uuteen Korson keskustaan. ”Yksi näistä roskiksista on tulossa koulumme pihalle”, kehuu Holopainen.
Koulutukseen osallistunut opettaja Tiina Holopainen kiittelee Pelissä yhteinen kaupunki -koulutusta loistavaksi aluksi monialaiselle oppimiskokonaisuudelle: ”Saimme koulutuksesta ajatuksen tähän Korso-aiheeseen ja hyviä ideoita sen käsittelyyn. En tiedä miten olisimme pärjänneet ilman koulutusta!”
Koulutus avasi myös yhteistyön kaupungin kanssa. Vantaan kaupungin vuorovaikutusasiantuntija Pia-Elina Tasanko teki tiivistä yhteistyötä koulun kanssa. ”Tykkäsin siitä, että koulutuksessa kävi kaupunkisuunnittelijoita esittäytymässä ja kertomassa työstään.”
Työ Korsossa jatkuu tulevinakin vuosina. ”Tämä on alkanut elää omaa elämäänsä. Ensimmäisenä vuotena keskityimme monialaisen oppimisympäristön luomiseen, nyt aiomme kehittää sitä paremmaksi vuosi vuodelta”, kertoo Holopainen.
”Olin haljeta ylpeydestä, kun katsoin näyttelyä”, huokaisee Tiina Salonen. Espoolaisen Olarin koulun äidinkielenopettaja puhuu 7-luokkalaisten toteuttaman monialaisen oppimiskokonaisuuden huipentaneesta näyttelystä, jossa oppilaat esittelivät vesiteemaisia töitään. Esillä oli mm. paperimassatöitä, kohokuvapienoismalli Niilistä, vedenpuhdistusaiheinen QR-koodisuunnistus, kolmen maalauksen sarja veteen liittyvistä myyteistä, kuvakirja vesilinnuista ja 3D-tulostettu meripelastusaluksen pienoismalli.
Oppimiskokonaisuus sai kimmokkeen Pelissä yhteinen kaupunki -koulutuksesta, johon osallistui 5 opettajaa. ”Tapaamiset olivat inspiroivia. Isoin hyöty minulle oli sen tajuaminen, kuinka toiminnallisesti MOKin voi toteuttaa ja kuinka vapaasti ihmiset voi päästää tekemään”, toteaa Salonen. ”Annoimme oppilaitten valita itse aineyhdistelmänsä ja aiheensa. Halusimme katsoa mitä tapahtuu”, kertoo Salonen. Yhdistelmäksi saattoikin valikoitua vaikka äidinkieli-kuvaamataito-biologia.
Opettajat toimivat oppilaitten ohjaajina. Asiantuntija-apua saatiin myös Ison Omenan kirjastolta, jossa harjoiteltiin tiedonhakua ja lähteiden käsittelyä. Koulussa vieraili myös luonnonmuistomerkkeihin perehtynyt harrastelija.
”Tämä jää osaksi kouluvuoden arkea”, vakuuttaa Salonen. Teematkin on jo valittu. Seitsemäsluokkalaiset käsittelevät vettä, kahdeksasluokkalaiset energiaa ja yhdeksäsluokkalaiset vaikuttamista.
Kartanonkosken historia ja muuttoliikkeet – näistä aiheista vantaalaisella Kartanonkosken koululle tehtiin monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) suunnitelma Pelissä yhteinen kaupunki-koulutuksen jälkeen. ”Teimme suunnitelman, johon sisältyi äidinkieli, kuvaamataito, yhteiskuntaoppi ja historia”, kertoo koulutuksen osallistunut opettaja Sari Lahtinen. ”Me kaikki 5 osallistunutta opettajaa olimme täysillä mukana ja innostuneita. Koulutukset olivat hyviä”. Erityiskiitokset Lahtinen antaa mahdollisuudesta tavata kaupungin kaavoituksen ja puutarhapuolen asiantuntijoita koulutuksissa.
Koulutus antoi opettajille ideoita ja eväitä hyödynnettäväksi myös muussa opetustyössä. ”Ihan varmasti, koulutukset olivat todella hyviä!”, vakuuttaa Lahtinen.
