Monialaista oppimista ja osallistumista

Pelissä yhteinen kaupunki! -opettajankoulutuksissa opettajat suunnittelivat ja toteuttivat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. 

 

 

 

 

 

 

 Monialaista oppimista nuorten lähiympäristössä

Monialainen oppiminen peruskoulun yläluokilla on haaste koulun toimintakulttuurille ja opettajille. Erityisesti aineenopettajille suunnatussa Pelissä yhteinen kaupunki! -koulutusohjelmassa lähdettiin tutkimaan lähiympäristön mahdollisuuksia monialaisessa oppimisessa.

Oppimiskokonaisuuden lähtökohtana oli nuorten elinympäristö, ja sen teemoja olivat kaupunkisuunnittelu, osallisuus ja kestävä hyvinvointi kaupungissa. Koulutuksia toteutettiin seitsemällä paikkakunnalla yhteistyössä kunnan kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tavoitteena oli luoda hyviä kontakteja ja konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia toimijoiden välille.

Koulutusta toteutettiin seitsemällä paikkakunnalla vuosina 2016 ja 2017 Opetushallituksen rahoituksella. 

 

Esimerkkejä kouluista

Case Sompio

”Meidän monialaisen oppimiskokonaisuudentiimillä on innostusta ja eteenpäinmenoa, suunnitellaan jo tulevaa vuotta”, kertoo keravalaisen Sompion koulun Merja Juhala. Juhala kollegoineen osallistui Pelissä yhteinen kaupunki –koulutukseen ja hyödynsi sen oppeja oppimiskokonaisuudessa.

Koulutuksesta tuli myös kimmoke yhteistyöhön kaupungin kanssa. Yhteistyö kaupunkisuunnittelun, Keravan museon ja kaupungin tiedottajan kanssa johti siihen, että oppilaat saivat osallistua uuden asuinalueen tiennimistön kehittämiseen. ”Yhteistyö oli erittäin hyvää”, kehuu Juhala. Nimistön kehittäminen sopi loistavasti monialaisen oppimiskokonaisuuden teemaan Kerava ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Kokonaisuus toteutettiin monipuolisesti hyödyntäen mm. Seppo-peliä, paikallishistorian tutkimista ja roolipelejä hyödyntäen. ”Kaikki oppiaineet tulivat katettua”, kertoo Juhala. Kokonaisuus huipentui oppilaitten järjestämiin messuihin.

Case Korso

550 oppilaan näkemys korsolaisesta identiteetistä – siinä Vantaalla sijaitsevan Korson koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden saldo. Luokkatasoittain käsiteltiin aiheita ”minä korsolaisena”, Korson historia, paikallinen luonto ja kulttuuri-identiteetti. Neljän teemapäivän aikana mm. suunnistettiin kotikulmilla QR-koodien avulla, haastateltiin eri ikäisiä korsolaisia, tutkittiin tavallista korsolaista ruokaa ja suunniteltiin roskiksia uuteen Korson keskustaan. ”Yksi näistä roskiksista on tulossa koulumme pihalle”, kehuu Holopainen.

Koulutukseen osallistunut opettaja Tiina Holopainen kiittelee Pelissä yhteinen kaupunki -koulutusta loistavaksi aluksi monialaiselle oppimiskokonaisuudelle: ”Saimme koulutuksesta ajatuksen tähän Korso-aiheeseen ja hyviä ideoita sen käsittelyyn. En tiedä miten olisimme pärjänneet ilman koulutusta!”

Koulutus avasi myös yhteistyön kaupungin kanssa. Vantaan kaupungin vuorovaikutusasiantuntija Pia-Elina Tasanko teki tiivistä yhteistyötä koulun kanssa. ”Tykkäsin siitä, että koulutuksessa kävi kaupunkisuunnittelijoita esittäytymässä ja kertomassa työstään.”

Työ Korsossa jatkuu tulevinakin vuosina. ”Tämä on alkanut elää omaa elämäänsä. Ensimmäisenä vuotena keskityimme monialaisen oppimisympäristön luomiseen, nyt aiomme kehittää sitä paremmaksi vuosi vuodelta”, kertoo Holopainen.

Case Olari

”Olin haljeta ylpeydestä, kun katsoin näyttelyä”, huokaisee Tiina Salonen. Espoolaisen Olarin koulun äidinkielenopettaja puhuu 7-luokkalaisten toteuttaman monialaisen oppimiskokonaisuuden huipentaneesta näyttelystä, jossa oppilaat esittelivät vesiteemaisia töitään. Esillä oli mm. paperimassatöitä, kohokuvapienoismalli Niilistä, vedenpuhdistusaiheinen QR-koodisuunnistus, kolmen maalauksen sarja veteen liittyvistä myyteistä, kuvakirja vesilinnuista ja 3D-tulostettu meripelastusaluksen pienoismalli.

Oppimiskokonaisuus sai kimmokkeen Pelissä yhteinen kaupunki -koulutuksesta, johon osallistui 5 opettajaa. ”Tapaamiset olivat inspiroivia. Isoin hyöty minulle oli sen tajuaminen, kuinka toiminnallisesti MOKin voi toteuttaa ja kuinka vapaasti ihmiset voi päästää tekemään”, toteaa Salonen. ”Annoimme oppilaitten valita itse aineyhdistelmänsä ja aiheensa. Halusimme katsoa mitä tapahtuu”, kertoo Salonen. Yhdistelmäksi saattoikin valikoitua vaikka äidinkieli-kuvaamataito-biologia.

Opettajat toimivat oppilaitten ohjaajina. Asiantuntija-apua saatiin myös Ison Omenan kirjastolta, jossa harjoiteltiin tiedonhakua ja lähteiden käsittelyä. Koulussa vieraili myös luonnonmuistomerkkeihin perehtynyt harrastelija.

”Tämä jää osaksi kouluvuoden arkea”, vakuuttaa Salonen. Teematkin on jo valittu. Seitsemäsluokkalaiset käsittelevät vettä, kahdeksasluokkalaiset energiaa ja yhdeksäsluokkalaiset vaikuttamista.

Case Kartanonkoski

Kartanonkosken historia ja muuttoliikkeet – näistä aiheista vantaalaisella Kartanonkosken koululle tehtiin monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) suunnitelma Pelissä yhteinen kaupunki-koulutuksen jälkeen. ”Teimme suunnitelman, johon sisältyi äidinkieli, kuvaamataito, yhteiskuntaoppi ja historia”, kertoo koulutuksen osallistunut opettaja Sari Lahtinen. ”Me kaikki 5 osallistunutta opettajaa olimme täysillä mukana ja innostuneita. Koulutukset olivat hyviä”. Erityiskiitokset Lahtinen antaa mahdollisuudesta tavata kaupungin kaavoituksen ja puutarhapuolen asiantuntijoita koulutuksissa.

Koulutus antoi opettajille ideoita ja eväitä hyödynnettäväksi myös muussa opetustyössä. ”Ihan varmasti, koulutukset olivat todella hyviä!”, vakuuttaa Lahtinen.

PrintYliopisto+Topik Sykli-logo_suomi-sininen asiakirjat

  • ”Koulutus on ollut hyvä kokemus ja itselleni tärkeä uudistuvan OPS:n takia. Koulutuksen avulla teemme kouluumme monialaisen kokonaisuuden, jota voimme kehittää ja toteuttaa useamman vuoden ajan. Syklin ja kaupunkisuunnittelun kanssa olemme ylittäneet oppiainerajoja ja huomioineet paikallisidentiteetin. Pyrkimys on saada oppilaat mukaan luomaan parempaa omasta asuinpaikasta.”
    TiinaOpettaja, Korson koulu